|
2005-05-20 - 3:21 p.m. Pari viikkoa aikaa paahtaa pääsykokeeseen... Nyt lukeminen sujuu paremmin kuin vielä viime viikolla. Minulla on ollut taipumus tehdä ikäviäkin asioita velvollisuudesta ja ottaa stressiä käsittämättömän pienistä asioista. Täytyy sanoa, että koko kouluaika, yli puolet elämästäni, oli tavallaan pitkä masennuskausi. Vapaus on nannaa. On kuitenkin hidasta oppia kunnioittamaan itseään riitävästi. Silti nyt, kun ei tarvitse olla koulussa päivittäin tekemisissä tietyllä tavalla tympeiden ihmisten kanssa, sellaisten käsittely vapaa-ajallakin helpottuu. Nimien kerääminen metsävetoomukseen on itsetuntoa vahvistavaa hommaa. Siinä tapaa hyvin erilaisia mukavia ihmisiä (jotka allekirjoittavat), oppii jaksamaan, vaikka edelliset 20 tyyppiä ovat kävelleet ohi välinpitämättömänä tai kiireissään ja ennen kaikkea uskaltaa kääntää selkänsä niille, jotka rupeavat mussuttamaan jotain saksalaisista Greenpeace-aktivisteista tai siitä kuinka metsiensuojelu vaarantaa maamme talouden. Eilen juttelin pientä satunnaista kirjastossa kahden psykologian pääsykokeisiin lukevan tytön kanssa. He siteerasivat mielenkiintoisia tutkimuksia mm. siitä, kuinka myönteinen palaute parantaa ihmisten suorituskykyä, vaikka heille myöhemmin sanottaisiinkin, ettei palaute pitänyt paikkaansa, vaan myös kaikkein surkeimmin tehtävästä suoriutuneita kehuttiin yhtä lailla. Kehukaa siis toisianne, se voi vahvistaa niin, että haukku toiselta taholta ei enää murskaakaan itsetuntoa.=) Pelkään tulevaisuutta, mutta onneksi en juuri nyt liikaa. Minua epäilyttää, osaanko itsenäistyä, totunko elämään ilman perhettäni. (Vaikka vihaankin veljeni tapaa jättää jääkaappiin kuuluvat tavarat pöydille enkä pidä äitini taipumuksesta varastoida koti täyteen rojua.) Ylättävä tunne, sillä ole aina ollut se menevä muksu, joka jo alle kymmenvuotiaana halusi yleensä tavata kavereitaan mieluummin kuin viettää laatuaikaa perheen kesken. Ehkä parempi elämä tekee minusta onnellisen realistin, jonka ei tarvitse haaveilla siitä, mitä ei voi saada. Mikä olisi parempaa? Pelottaa tulla aikuiseksi, sellaiseksi, joka opiskelee ja tekee töitä itsenäisesti, hoitaa verotuksensa ja vuokrasopimuksensa... Ja ilmeisesti tietää, mitä haluaa.
|